miauwin vuodatuksia 2019-10-22T02:19:23+03:00 Blog Integration Feed Generator https://miauw.vuodatus.net/ miauw https://miauw.vuodatus.net/ <![CDATA[Michael, Michael, Michael...]]> Apua! Aamulla katsoessani Iltalehden nettimainosta, en ollut uskoa silmiäni. Otsikossa kirkui isolla "Michael Jackson kuoli". Totta puhuen luulin asian olevan pilaa, joku Iltalehden jekku, mutta eipä ollut. Koska olen niin nuori, suurin osa Jacksoniin liittyvistä mielikuvistani sijoittuu tämän viime vuosituhannen loppuun ja tämän vuosituhannen alkuun, siis juuri niihin aikoihin jolloin häntä syytettiin nuorten poikien hyväksikäytöstä. Mielikuvani olivat pitkään sellaisia, että "hän on joku muutaman vuosikymmenen takainen suosittu laulaja, joka on nykyään ilkeä perverssi" Nooh joo. Vasta viime vuosina heräsin tajuamaan, että hänen musiikkinsa todella muutti joidenkin ihmisten elämää. Eräs lukiomme oppilas on intohimoinen Jackson -fani, ja tänään hän julisti netissä osan itsestään kuolleen Michaelin mukana. Lueskellassani keskusteluja sain tietää, että moni fani oli itkenyt koko yön ja olo on aivan turta.

Onko tuo liikaa? Mielestäni läheisen kuolema voisi aiheuttaa tuollaisen reaktion, ei minkään kuitenkin melko etäisen poptähden kuolema. On totta, että Jacksonin musiikki oli suosittua, mutta silti... En vain voisi kuvitella itseäni tuollaiseen tilanteeseen, itkemään jonkun julkkiksen kuolemaa, enhän minä heitä henkilökohtaisesti tunne.

No, läheiset sentään saavat minut itkemään... Yksi ainoa puhelinsoitto ja se on taas siinä. Kyyneleet virtaavat poskilla vaikka kuinka pidättelisi. Itketty on siis tänään, mutta ei Michaelin takia... :--D

Ja rakas tiibetinspanielirouvani Emma on oppinut uuden tempun - kerjäämään entistä enemmän huomiota! Olen pitänyt sitä ulkona kiinni lämpimien säiden vuoksi ja eilen kuulin ensimmäisen kerran sen haukkuvan kovin kummallisesti. Ei siis samalla tavalla kuin yleensä, vaan paljon kimeämmin, hieman kurluttaen. Mennessäni ovelle katsomaan sitä, koira istui innosta väristen ulkorappusella, tahtoen intohimoisesti päästä sisälle. Se ei ole koskaan ennen kerjännyt huomiota haukkumalla. Koira on 6-vuotias - vanhuus ei tule yksin (: Höperö mummohan se kohta jo on.

]]> 2009-06-26T17:35:01+03:00 2019-10-22T02:19:21+03:00 https://miauw.vuodatus.net/lue/2009/06/michael-michael-michael miauw https://miauw.vuodatus.net/ <![CDATA[Tuskaa, riipivää tuskaa]]> Ouuh, ensimmäinen kerta piiiiitkiiiin aikoihin kun aloin taas kirjoittamaan blogia! Vanha oli jo niin kulunut, että päätin perustaa kokonaan uuden... : D

Tämän päivän on päässä pyörinyt, kuinka vahva tunne ikävä onkaan. Se kahlitsee ajatukset vain yhteen ainoaan asiaan, ikävän kohteeseen, eikä jätä juurikaan tilaa muille ajatuksille. Ikävä on synkkyyttä, kyyneliä, muistoja, tuoksuja... Ainakin minulle. Homman nimi on siis pienen pieni välimatka poikaystävän kanssa. Toissapäivänä junalle häntä viedessä ei ollut itku kaukana. Tai no, itku tuli.

En muuten ole kovin ailahtelevaa tyyppiä, mutta menetys ja kaipaus saavat minut usein lähes järjiltäni. Ikävähän perustuu menetykseen - menetät jonkun ja ikävöit häntä. Pahinta on, jos ikävän kohteen menettää ikuisiksi ajoiksi, silloin jää vain pohjaton ikävä ja suru, joka muuttuu hiljalleen kaipaukseksi ja utuisiksi muistoiksi. Tosin on myös todella tuskallista, jos ikävän kohde on edelleen olemassa - oman rakkaan hengityksen ja äänen pehmeät soinnut kuulee vain puhelimessa. Näytölle saapuvat kirjaimet eivät tunnu samalta kuin rakkaan kuiskaus korvassa.

Ikävä on saanut ainakin minut lamaantumaan hetkeksi. Yritän päästä tästä tunteesta yli, itkeä itkuni ja odottaa rakastani takaisin parinsadan kilometrin päästä.

]]> 2009-06-25T21:36:01+03:00 2019-10-22T02:19:23+03:00 https://miauw.vuodatus.net/lue/2009/06/tuskaa-riipivaa-tuskaa miauw https://miauw.vuodatus.net/